TJ 64

Tänne on tullut kevät. Niin tosin kuulemma Suomeenkin. Hikoilin tänään toppatakissa. Ja aattelin että huomenna vois vaihtaa jo kevätkamppeisiin. Omituista, että ihmiset kulkee täällä ilman takkia, tänään näin taas yhden miehen t-paidassa. Ei täällä ny ihan niin lämmin ole kumminkaan. Tosin eihän nää täällä käyttäny pipoa ja lapasiakaan silloin ku oli viikon ajan miinus viistoista mittarissa. Aamulla on ihana lähtee töihin kun on jo valoisaa ja linnut on alkanu laulelee. Päivisin sitten aurinko häikäsee kivasti ikkunoista ja pihalle mennessä lämmittää sillee että tekis mieli ottaa takki pois. No säätiedotusta katsellessani, on tääki ilo lyhytaikaista. Ensi viikolla ollaan taas pakkasen puolella.

Nyt on sotilas saateltu juna-asemalle ja huomenna se palaa takasin valtion palvelukseen. Siinä taas eilisillan ja tän aamun nyyhkytellessä tajusin, että mun (väliaikaiseen) kotiinpaluuseen on enää 64 päivää. Vois ihan sen kunniaks askarrella inttityyliin tj-kalenterin. Tai ihan vaan vaihtoehtoisesti tutustua pääsykoesysteemeihin ja alkaa kohtapuoliin aloittaa luku-urakka. Muuten noi sitä varten ostetut lentoliput menis vähän hukkaan.

Kolmas hyvä vaihtoehto tekemiselle olis yllättäen siivoaminen. Meille on huomenna tulossa uus tyttö taas tänne Rosan tilalle. Lupasin siivota sen huoneen ja pestä lakanat ja pyyhkeet. No onneks on aina huominen. Alla on kuva mun kuudentoista neliön lukaalin kaaoksesta ja sen salaakuvatusta aiheuttajasta! Tää siivousurakka saatiin kuitenkin hoidettua vähän vahingossa, kun etsittiin hukkunutta junalippua... turhaan. Ens kerralla osataan ehkä pitää vähän parempaa huolta tommosista lappusista niin säästyisi 60€ rahaa.

Nyt mun huone on kuitenkin tyhjä. Matias vei matkalaukullisen talvikamppeitani mukanaan Suomeen. Mun tavoitteena on, ettei tarttee lähettää yhtäkään pakettia, vaan saan jotenkin ihmeen kaupalla kaiken matkalaukussani takaisin kotiin.

Kuinka laiska pitää olla, että pyykkien kuivumaan laitto pitää tehdä kolmessa vaiheessa? Avasin kotiin tultuani koneen luukun, tunnin päästä laitoin pyykit koriin, ja nyt aion vihdoin nousta ylös ja ripustaa ne vihdoin telineelle. Imurilla ei kehtaa enää tähän aikaan häiritä naapureita, joten kohtahan tästä vois nukkumaan suunnistaa. yksin.

Ekaks lähen ettimään mun puuhastelumotivaatio, se on ollu nyt pahasti hukassa!

♥ Emi