Wo ist meine kostenlose Martini Bretzel?

Eilen täällä vietettiin Martinia, joka oli vähän kumma juhla, ja jonka ideasta ei koskaan päästy kunnolla perille, mutta siihen liittyy tarina miehestä joka halkaisi miekallaan viittansa kahtia ja antoi puolikkaan köyhälle palelevalle kerjäläiselle. Ja sitten tästä miehestä tehtiin pyhimys. Tähän juhlaan liittyi jotenkin myös Martti Luther, ja se että lapset kulki lyhtyjensä kanssa pitkin katuja. Meitä kiinnosti kuitenkin ennen kaikkea Bretzel ja Glühwein. Kaupunki oli järjestänyt myös ilotulituksen, joka oli tämmösessä Kouvolan kokosessa pikkukylässä hienompi ku varmaan ikini uutena vuotena näkemäni tulitus Suomessa :o

Päiväkodissa kuitenkin vauhkoiltiin tän Martinin takia koko viikko. Leivottiin Bretzeliä (vähän niinkun pullaa, muttei yhtä hyvää), askarreltiin lyhtyjä, näyteltiin tota tarinaa ja laulettiin lauluja Ens viikolla palataan taas normaaliin elämänmenoon sielläkin. Tämmöset epämääräset juhlat on semmosia hetkiä kun tuntee itsensä ulkopuoliseksi täällä maassa. Toisaalta on kiinnostavaa oppia miten kaikkea täällä juhlitaan, mutta toisaalta on turhauttava yrittää kysellä mikä tää juhla oikeen on, kun kaikille muille se on itsestäänselvyys

Olis ollu hienoa näyttää kuvia eilesestä ilotulituksesta ja Bretzelistä ja yleisesti vaan siitä lämminhenkisestä tunnelmasta, joka kaduilla vallitsi kun koko kaupunki oli liikkeellä, joka kulmasta tulvi puheensorinaa ja glühweinin sekä leipomon tuoksu. Mutta tietysti kamerastani loppui akku näiden kolmen ekan kuvan jälkeen, ja tähän liittyen nolasin itseni täällä taas vaihteeksi... onneksi mua ei tunneta :D

Tämä päivä on mennytkin sitten kehnommin.. vastoinkäymisiä toisensa jälkeen, mutta onneksi ei mitään maailmaa mullistavaa. Illalla olisi yhden kaverin synttärit, mutta jotenkin tällä hetkellä on sellanen fiilis, että parempi vetää peitto korville ja toivoa, että huomenna olis vähän parempi päivä. Tosin tiedän, että on. Huomenna nimittäin kutsuu Hannover ja Maija! :)

 Schönes Wochenende!