Viiminen maanantai päiväkodissa

oli eilen, sillä ens maanantai on vapaa. Se oli jo vähän jänskää. Viikkokin on taas vierähtäny nopeesti edellisestä tarinasta. Ja siinä on harvinaista kyllä ehtiny tapahtuakin jotain. Selvisin muunmuassa hengissä eilisestä maailman kauheimmasta työpäivästä ja viikonlopun Prahan reissusta. Luultavasti uuden coolin olkihattuni takia. Joka tosiaan oli reissun ehdottomasti paras ostos, sillä siinä 35 asteen helteessä olisin muuten polttanut pääni vajaassa 10 minuutissa. Nauran jo pikkuhiljaa itsekin tälle äitihahmoudelleni täällä, sillä oon porukan reilusti nuorin ja aina se das Kind, jota ei oteta vakavasti, mutta hoivasin viikonloppuna kuitenkin kaikenlaista vaivaa auringonpistoksesta jalkojen rakkoihin. Mulla oli mukana myös ehdottomasti vähiten tavaraa, sillä olin pakannut kolmen päivän reissulle reppuun kaksi t-paitaa ja legginsit. Ottaen huomioon että eräs toi mukanaan esim. silitysraudan ja toisella oli kolme hiustenmuotoilukojetta.

 Ja vihdoin asiaan. Lyhyesti sanottuna Praha oli kaunis. Olut oli halpaa (ravintolassa kolme kertaa halvempaa kun vesi...). Oli kuuma ja käveltiin jopa mun mittapuun mukaan liikaa. Kolmessa päivässä taltioitui kameraani 400 otosta, joten annetaan kuvien puhua puolestaan.

käytiin karkkimuseossa ja ostettiin käsintehtyjä karkkeja tuliaisiksi kaikille!

Taidenäyttelyssä Iittalan lasikuppi ja torilla MM-jääkiekkoa Suomesta, waau!

Iskä oo ylpee, mulla on hattu!

Kotiin tultuani muistin että mun piti pestä pyykkiä ennen lähtöä, ja koska en sitä muistanu, oli erittäin ihana vetää jalkaan ne kaks päivää hikoillut farkut ja t-paita. Tarinalla oli kuitenkin opetus, sillä tästedes pidän huolen että pesen pyykkini ajoissa! Loppu hyvin ja kaikki melkein hyvin, sillä mun lempi paidassa olleet paprikatahrat ei lähteneet edes tehopesussa pois, mutta siitä huolimatta tässä parissa viikossa ei osteta enää yhtäkään vaatekappaletta.

Nyt suunnittelemaan huomiseksi päiväkotiin Afrikkalaista sadetanssia, Shalom!