Tähän taloon tuli kertaheitolla kymmenkertaisesti lisää energiaa, kun Rosa matkalaukkuineen astui eilen ovesta sisään. Oon istunut tänään lähes koko päivän sen huoneessa ja ei olla vielä ehditty edes puoliväliin kuulumisten kertomisessa. Näyttää siis siltä, että viimiset pari viikkoa menee nopeasti. Joskin tänään töissä oli katastrofi, ja olin jo turhautuneena valmis paiskaamaan oven kiinni ja jättämään sen kirkuvan kakaralauman sinne yksin tappamaan toisiaan. On siellä joskus ennenkin ollut huonoja päiviä, mutta toivottavasti tämän huonompaa ei enää ehdi tulla. Puolen päivän jälkeen mun äänestä ei ollut enää pihaustakaan jäljellä. Oli yritetty niin hyvällä kuin pahallakin, uhkaamalla, kiristämällä ja lahjonnalla. Siinä sitä tuntee itsensä vähän avuttomaksi kun ei saa kahta 4-vuotiasta poikaa kuriin, eikä tästä enää kehtaa saksan kieltäkään syyttää. Tuntuu siis siltä, että tää neljän päivän viikonloppu tuli tosiaan tarpeeseen.
Huomenna on ihana löhöilypäivä ja loppuviikoksi kutsuu Praha! Toivottavasti se on niin hieno paikka mitä oon kuullutkin. Aurinkoa ja lämpöä sinne on sentään luvattu, niin ehkä se vähän edesauttaa asiaa!
Suklaaomena kiittää, kuittaa ja kömpii nukkumaan! Ciao!
Suklaaomena kiittää, kuittaa ja kömpii nukkumaan! Ciao!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti