näkymä mun huoneen ikkunasta |
Päiväkodissa varsinkin tekisi mieli ottaa valokuvia, kun lapset on niin sulosia. Muutenkin siellä menee oikein mukavasti ja oon jo sopeutunu joukkoon. Nyt riittää enää sataprosenttinen keskittyminen, kun joku avaa suunsa ja alan pärjätä saksan kielenkin kanssa. Yksi ilta opettelin sanat: potkia, lyödä, heittää, hakata, töniä, paiskoa ja kiusata. Noiden eteen kun liittää sanan ÄLÄ niin siinä on varmaan 80 prosenttia mun päivän sanavarastotarpeesta lasten kanssa keskustellessa. Varsinkin päiväuniaika on rasittavaa. Itse olen rättiväsynyt koko aamun juostuani lapsikatraan perässä, mutta niitä ei tietenkään nukuta yhtään. Siinä sitten silittelen puoli tuntia kymmenen lapsen poskea vuorotellen, ja ne vaan naureskelee, kun saan tosissaan taistella että pysyn hereillä. Tarhatädit (okei heidän kielellään kollegat :D ) on ihania kun ne jaksaa päivästä toiseen kehua mun saksan kielen taitoja. Niiden mielestä on ihme että pärjään näin hyvin. Huh hei, toivottavasti ne ei aattele, että se ihan tosta vaan onnistuu. Välillä musta tuntuu että kuulen, kuinka mun aivosolut työskentelee kun pinnistelen niin kovasti saadakseni asiani perille, mutta pikku hiljaa...
Mun silmäterä, jonka ostin ekana päivänä torilta 50snt:llä |
Elämä hymyilee muun muassa siksi, että tänään:
- paistoi aurinko koko päivän
- alkoi viikonloppu
- tehtiin kinkkumuffinsseja iltapalaksi
- löysin kaupasta suklaaleipää
- pääsin töistä hiukan aikasemmin
- Matias oli vihdoin skypessä
- sisälläkin on taas lämmin (no okei oli jo eilen)
- päätettiin yhtäkkiä että huomenna kutsuu HANNOVER
Kertokaa joku mitä Suomeen kuuluu? Onko siellä jo talvi tai ees syysloma? :)
heeei miten meni hannoverissa? terv. lähistön asukki :) hahaa nauroin tolle sanavarastojutulle. vähä sama homma täällä. lisäks oon huomannu et on kätevä osata "sun vuoro" ja muuta pelisanastoa :D
VastaaPoistaOi se on tosi kiva paikka, oisin voinnu junailla moikkaan sua jos oisin muistanu että asut siinä aika lähellä. Mutta ens kerralla sitte! :)
VastaaPoista