Hola! Hallo! Moi!

Kyllä on ollut taas hankalaa saada tänne kuulumisia jaetuksi. Vaikka oon vaan kotona lomaillu. Tässä on tosiaan oma viehatyksensä, (johtuiskohan myös vähän seurasta..). Harmi ettei sää ole kauheemmin suosinut. Huomenna toivottavasti olis vähän parempi ilma.

Leipzigin viikonloppu meni leppoisasti. Sain nukuttua univelkani pois ja syötyä makoisasti hotelliaamupalaa! :)
Ite kaupungista mulla on ihan minimaalisesti kuvia. Tosin ei siellä mitään niin erityistä kuvattavaa ollukaa. Ja mun kamera on jotenkin päättänyt sumentaa kaikki kuvat. Olis varmaan pitäny puhdistella sitä vähän etukäteen.

miksei Suomessa yliopistot näytä tommosilta

oli siellä pieni tavaratalo suihkulähteineenkin

meiän hotelli

Mietin, että onhan tässä viikon aikana nyt jotain raportoimisen arvoista oikeesti tapahtunu. En vaan osaa jotenkin kirjoittaa tänään mitään.

- Mulla oli eilen eka espanjan tunti. Oon siitä tosi innoissani, vaikkakin se tulee paljon hankalempaa ku osasin ajatella. Sain eilen aikaan niin sekavia muistiinpanoja, että luultavasti en enää tänään tajuaisi niistä mitään.

-Kävin tänään pitämässä lapsille päiväkodissa englantia. Lomasta huolimatta.. ja kun olin yllärinä vienyt paikalle karkkia. Olin taas paras ja englanti oli kivaa. Harmikseni sain kuulla, ettei sinne oikein sais tuoda lasten takia vieraita. :(

-Leivottiin tänään laskiaspullia. Oli siistiä syödä jotain kotitekoista suomalaista, vaikkakin vähän jäljessä, eikä täällä kyllä luntakaan oo.

-Syötiin aamupalaksi ekaa kertaa leipomon tuoreita sämpylöitä, ja mun täytyy kyllä rehellisesti todeta, että lidlin pakastealtaan halvimmat sämpylät voitti aika reilusti ne moniviljaiset leipomon yksilöt. No tulipahan kokeiltua. Vein myös ekaa kertaa panttipulloja kauppaan täällä. Cool!

-Ollaan nukuttu, nukuttu ja nukuttu. Ja silti ollaan yhä väsyneitä. Huomenna aion olla pirteä ja esitellä hiukan paremmin tätä kaupunkia, ja ehdottomasti mennä päiväkahville jätskibaariin!

Kaikesta arkisuudesta huolimatta tää viikko on ollut kiva, okei paras. Onhan se nyt ihan hienoo, että voi taas tehdä pitkästä aikaa kaikkea yhdessä ja riidellä muunmuassa siitä, että miten kurkku kuuluu avata paketistaan tai kuuluuko margariinipakettiin jättää veitsi jääkaappiin. En ees haluu ajatella sitä, että Matias lähtee parin päivän päästä kotiin. En ehkä päästä sitä. Tai tuun ite mukana.

Tässä illan soitetuin kappale. Se soi varmaan mun päässä vähintään seuraavat pari viikkoa. Kiva!

Nyt ois kuitenkin vielä opeltetava huomista varten yks hämähäkki -laulu englanniks ja sitte vois taas vaihteeks mennä nukkumaan! Öitä! :)

Terkkuja lähettää Emi (ja vähän toi alikersantti Hakalahtikin)