Monitoimikone!

Päiväkodin tädillä ei ole helppoa. 7 tunnin työpäivässä ehtii vaikka mitä. Olin tänään muunmuassa: siivooja, leipuri, juna, vessanpönttö, blöde kuh (tyhmä lehmä...), paras kaveri, englannin ope, tarjoilija, leijona, joulukakku, lääkäri ja unilelu. Loppu päivän ajattelin myös olla aikaansaava ...olosuhteiden pakosta. Luvassa kuntosali, synttärilahjan osto, kauppareissu, päiväkodin joulukalenterin viimeistely ja saksan läksyt. Unohtamatta huoneen raivausta, ja kaapista ulos pursuavaa pyykkivuorta. Että schönen Tag noch Emi!

9,8kg kulki kätevästi pyöräntarakassa

Onneksi sen voimalla jaksaa puurtaa, että paketti tuli eilen perille, ja talvivaatteet on vihdoinkin täällä. Kiitos myöskin synttärilahjoista. Pyöränvalo tuli oikeeseen hetkeen, sillä pyörän oma valoni hajosi sunnuntaina, enkä kehtaa enää kolmatta kertaa mennä pyöräkorjaamolle valittamaan, että joku hajosi taas vaikka tää pyörä oli vasta viikko sitte korjattavana. Kaivoin jo ruuvimeisselin esiin ja kohta aion yllättää itseni ja väkertää valot paikalleen! :) Mummun säärystimissä hiihtelin täällä koko illan ja olivat lämpöiset ja suloiset. Join illalla suomalaista teetä ja söin polar näkkäriä ja myönnän, että mulla oli ihan pikkusen koti-ikävä!

Die Ema, die Ema, die Ema hat Geburtstaaaaag!!

Ei olla mitään mielikuvituksettomia, kun ollaan tässä ehitty jo säveltää oma synttärilaulu päivänsankarille. Eilisen pienimuotoisen juhlinnan ansioista kaikki haisee tupakalle, vaatteet, hiukset, huone. Tällaisissä tilanteissa arvostaa Suomalaisia savuttomia baareja (tosin täälläkin oli tupakointitila, muttei se estänyt näköjään sauhuttelemasta myös muualla...) No oikeestaan oli muutenkin aika pestä pyykkiä, sillä huomasin tänään ottavani käyttöön viimeiset puhtaat alusvaatteet. 2 viikkoa näköjään vierähtää aika nopeesti. Illalla meillä kuitekin juhlistetaan pienimuotoisella porukalla Emin tekemän kakun ja pannukakkujen merkeissä. Musta on suloista, että täällä mun leipominen on joku maailman seitsemäs ihme, eilen kaheksan ihmistä tuijotti kun tein kakkua ja kaikki kertoi ettei oo koskaan käyttäny liivatetta, eikä oikeestaan tiiä mitä se on. No katsoin parhaaksi olla kertomatta! :D

tavallinen tyttöjen ilta

Viikonloput menee aina jotenkin turhan nopeesti, tosin eilinen seminaaripäivä saatiin laskea työpäiväksi, joten 1 ylimääräinen lomapäivä tienattu! Suunniteltiin Nanan kanssa kevääksi 10 päivän reissua Prahaan, Itävaltaan ja Sveitsiin, joten pitää vissiin alkaa tienaamaan noita lomapäiviä vähän nopeemmalla tahdilla.

Kiitos äidin vaivannäön, mun paketti saattaa vihdoinkin kuukauden odottelun jälkeen olla täällä. Tosin vasta huomenissa varmistun asiasta kun meen töihin. Sinäänsä harmittavaan saumaan, että huomisesta alkaen julistin itseni viikonmittaiseen herkkulakkoon, sillä en tosiaan ymmärrä mistä tätä ruokahalua tulee. Tosin muutamia poikkeuksia on pakko sallia sillä keskiviikkona on Silvijan synttärit ja tiedän että se on loihtinu jotain hyvää ja sokeripitoista...

opin tänään murskaamaan näitä vasaralla!

Kahden viikon tauon jälkeen kiskoin kuntosalivaatteet niskaan ja ajattelin suunnistaa juoksumatolle. Terve en ihan täydellisesti vielä ole, mutten tiedä tuunko tän terveemmäksi, jos vaan löhöilen sängyllä ja syön! Ilma on ihanan syksyinen, vaikkakin harmaa. Nyt kun talvivaatteet on täällä, voi mun puolesta tulla se lumi mitä kaikki on viimeiset pari viikkoa täälläkin vouhottanut! :)

D niinkuin Deutsche Post

Nyt kyllä alkaa mennä tohon Saksan postin toimintaan hermo pikku hiljaa, tai oikeestaan ei niinkään hiljaa. Äiti varmaan saa varautua lähettämään mun paketin kolmannen kerran. Luulin, että auttais kun paketti toimitetaan meille töihin, niin joku vaan toisi sen sisälle ja that's it. No taas lähetysseurannasta kateltuani huomasin, että pakettia on yritetty toimittaa, muttei vastaanottajaa tavoitettu. Miten se on mahdollista?! Ainoa ongelma tässä on enää se, että pakettia yritetään yhden kerran vielä huomenna toimittaa, mutta tän jälkeen se lähetetään välittömästi takasin Suomeen. Enkä tietenkään itse ole huomenna töissä, eikä mulla ole mitään puhelinnumeroa, kun tutorinikin on sairaana, kerrassaan hienoa! Jos jotain muutakin ärsyttää nyt joku asia niin voin kertoa, että minua myös!

Iloisempia asioitakin on, mutta ne ei nyt oikeen sovi tähän jatkoksi. Huomenna meillä on joku seminaari täällä Nordhausenissa ja talo on tällä hetkellä täynnä porukkaa. 8 naista ja yks kylpyhuone, huomisaamua odotellessa.

Nyt vaihdan hiireen patterit, jotta pääsen lataamaan taas hiukan kuvia Frankfurtin reissulta, sen jälkeen meen peiton alle mököttämään! 

Öitä Suomi!

Oon yhä elossa,

vaikka tänne en olekaan ehtinyt päivittelemään. Palasin sunnuntaina maailmanympärysmatkalta Nordhausen-Frankfurt-Mainz-Frankfurt-Nordhausen. Viikonloppuun sisältyi ainakin reilut 10 tuntia junassa (joista 3tuntia seisten täydessä junassa jalkapallojoukkueen faniryhmän vieressä. Kiitos heille!), liikaa eväsleipiä ja liian vähän yöunta hyvässä sängyssä. Frankfurt oli aika hurja, varsinkin keskusta illalla. En taida mennä sinne toiste yöaikaan. Mitään erikoisia nähtävyyksiä ei jaksettu bongailla, kierreltiin vaan ympäri kaupunkia. Kukaan meistä ei mitään museo tyyppiä erityisemmin ole, niin jätettiin nekin välistä. Ja liian ruuhkaiset ostoskeskuksetkaan ei kiinnostaneet, joten keskityttiin olennaiseen eli ruokailuun. Jännä sinänsä, että 15€/yö maksavaan hostelliin sisältyi lähes hotellitasoinen aamupala.

Elämä on taas ihan kivaa, huomenna on päiväkodin joulumarkkinat ja uuden hyväksi kehutun kielikoulun eka tunti, joten odotan über innolla. Harmi vain että tutor on jälleen sairaana, ja töissä on vähän mälsää. Suomesta uudelleen matkaan lähtenyt pakettikin tulee viikon kuluttua. Koko ilta on mennyt tänään keittiössä. Viikon päivällinen on tällä kertaa makkarakeittoa ja iltapalaksi on valmistumassa feta-pinaattipiirakkaa. Kuvassa se näytti herkulliselta, mutta muunneltuani ohjetta hiukan, saa nähä mitä se on à la Emi. Edistystä sinänsä, että oon alkanut kokkaileen kyllästyttyäni kaupan nuudelimössöihin. Tosin teen ruokaa kerran viikossa reilun 4 hengen annoksen ja syön sitä vajaan viikon.

Päiväni piristys oli tänään paikallisessa supermarketissa, kun kuulin mainoksen suomalaisesta saunasta. Ihanaa, että se suomalainen oli siinä vielä erikseen mainittu. Tänään on taas vaihteeksi vuorossa elokuvailta. Ihan kiva sinäänsä, mutta mulla olis muutakin tekemistä, no onneksi seura on aina hyväksi havaittua. Kaupasta muuten löytyi salmiakkilakua tänään, mutta oon vissiin syöny jo tarpeeksi kaikkea tälle päivälle kun se ei maistu niin hyvälle ku muistin.

Oon jo ihan joulumielellä kiitos päiväkodin jouluhössötyksen, nyt ei oo vielä ees eka adventti ja siellä on seinät täynnä joulukuusia ja lahjasäkkejä huhhei.

Kuvat ovat Frankfurtista. Niitä on paljon, mutta tämä lataaminen aina yhtä hidasta, joten lisää luvassa myöhemmin. Nyt on talo täynnä ihmisiä joten velvollisuudet kutsuvat.

Kuulin juttua, että Suomessa on satanu lunta! Höh, oon kateellinen...

Täällä sitä vaan Günthereitä ja muita nahkahousuja jahtaillaan...

TOTTA, paitsi kaikki ne mun Güntherit on iältään 2-6-vuotiaita, enkä ikävä kyllä ole vielä kenelläkään nähnyt nahkahousuja (..sitä odotellessa), mutta jahdannut olen sitäkin enemmän. Tänään muunmuassa hukkasin lapsen pari kertaan vessaan ja myöhemmin yhden vaippakaappiin. Sen lisäksi juoksen kakkoskerrosta edes takasin 6 tuntia päivässä, kun en osaa pitää kuria. Että semmoset jahtailuterveiset Jounille! ;)

Tää viikko on ollut ihanan laiska. Tosin kurkkukipu vie kaiken ylimääräisen energian ja takaraivossa jyskyttää, että tän ylenpalttisen syömisen vastapainoksi pitäis käyttää sitä kuntosalikorttia. Toisaalta töissä on rankkaa puolikuntoisena, mutta lapsista saa niin paljon lisäenergiaa, että päivät menee rattoisasti. Oon saanu myös uuden poikaystävän, ikää hänellä on jo huimat kaks vuotta ja eilen hän oppi vihdoin mun nimen. Se tarkottaa siis vähän niinkun, että ollaan kihloissa. Aina kun se näkee mut vilaukselta jossain, kuuluu kovaa Emiiiiiiaaaa ja se juoksee halaamaan. Muutenkin tänään hymyilin salaa, kun mut haluttiin mukaan leijona -leikkiin ja kun silittelin yhtä lasta päiväunille se sanoi, että se olikin jo odotellut että missä viivyn. Hmm... yritänköhän jotenkin vakuutella teille, että kyllä mä oon ihan hyvä tarhatäti. No vastapainoksi voisin iskeä listan kaikkea böseä mitä täällä päivittäin sählään. Jääköön se sitten ens kertaan...

Päivän erikoisuus oli tänään kaupasta löydetyt säilötyt karviasmarjat. En ostanu, voitte kuvitella ettei näyttäny kovin herkulliselta. Äitille vielä kuvia saksalaisista taloista kun se niistä tykkää.

Mun kotikatu

kaks vasenta isoa ikkunaa ylhäällä on mun! :)

P.S Matias oot siäkin viel ihan ookoo. :)

Werkstatt, Englisch und Panik!

Tänään päiväkodissa oli valokuvaaja ja jouduin tietysti mukaan kuvaan. Tarhatädit (minä mukaan luettuna) saivat myös ilmaiset yksittäiskuvat, mutta kuvaaja unohti meiän ryhmän ja lähti kotiin. Ei haittaa yhtään, ehdin jo miettiä itsekseni mielessäni tuhat syytä miksen voi mennä valokuvattavaksi.

Kuinka vaikeaa voi olla pyörien vieminen korjattavaksi: VAIKEAA! Vime torstaina yritin ekaa kertaa, jolloin Werkstatt oli jo suljettu, näin kuitenkin pihalla naisen joka sanoi, että tule huomenna neljään mennessä. No perjantaina sitten menin kolmelta, mutta tämä nainen olikin unohtanut että perjantaisin korjaamo sulkeutuu jo kahdelta. Sain kuitenkin jättää pyörät korjaamon pihaan, mutta maanantaina tietysti unohdin avaimet kotiin. Tänään vihdoin sain vihdoin lahdattua ne sodanaikaiset rotiskot sinne korjattavaksi. Miehen ilme oli näkemisen arvoinen kun se sanoi että kallis remontti tästä tulee, sen verran huonossa kunnossa ovat. Tämän tekstin kruunaisi valokuva, mutta valitettavasti sitä ei ole saatavilla. Sen sijaa ajattelin esitellä, ettei täälläkään enää kovin kummoset pyöräilysäät ole.

Paniikkiin oon ajautunut ens maanantaita odotellessa, jolloin mun pitäis pitää ekan kerran englantia eskariryhmille. Uskottelen itelleni etten osaa, mutta se ei kyllä paranna tilannetta mihinkään suuntaan, joten josko yrittäisin seuraavaksi posiitiivista ajattelutapaa, Eihän se nyt mikään suuri juttu ole, mutta eniten kauhistelen sitä että siellä on kaksi tarhatätiä kattomassa, ja mulla ei oo aavistustakaan mitä ne lapset jo osaa.

Eli jos on jotain vinkkejä miten opettaa 5-6-vuotiaille lapsille englantia niin kiitos kuuntelen! :)

Sonntag!

Tänään seuranani on ollut peitto, tyyny, nenäliinat ja Ipalat (kurkkupastillit). Ehkä tästä päivä vielä iloksi muuttuu. Ulkona paistaa aurinko ja on kaunis pakkassää. Kai se talvi tännekin on tullut jäädäkseen. Selailin netistä leivontareseptejä, mutta oon syöny viimiset pari päivää lähinnä leipomoiden tuotoksia, niin pitää varmaan hillitä itseään hiukan. Onneksi täällä palvelu pelaa, ja Ema tekee mulle ruokaa.

Eilinen Hannoverin reissu oli kiva! Se sisälsi rutkasti SUOMEN KIELTÄ, kahvittelua, kaupoissa kiertelyä, aurinkoista syyssäätä, hyvää ruokaa, ja ennen kaikkea hyvää seuraa. :) Vaikka joululahjojen ostot vähälle jäikin niin ehtiihän ne myöhemmin.

Hannoverin hulppea neljäkerroksinen Primark!

Mexicolainen ravintola

Sunnuntait on aina varattu laiskottelulle. Vaikka tekemättömien hommien lista vaan kasvaa, niin palaan niiden pariin aikaisintaan huomenna.

Vihdoin vois olla aika vaihtaa yökkäri pois ja seurata ruuan tuoksua keittiöön!

P.S Hyvää isänpäivää iskä ja papat! :)